Vähän iltapäivälehtimäinen otsikko, mutta sain huomiosi. Raflaavuudestaan huolimatta otsikko on kuitenkin harmittavan tosi. Jos olet osakkeenomistaja, joka saa osinkoja listaamattomasta yhtiöstä, jonka tilikausi päättyy muulloin kuin joulukuun lopussa – tämä kannattaa lukea. Kun osakeyhtiön omistaa luonnollinen henkilö, osingon määrällä on suuresti merkitystä VEROTUKSEEN. Alla on hieman kuivaa tekstiä. Mikäli et pääse tekstin läpi nukahtamatta, voit hypätä myös loppukappaleeseen, johon on tiivistetty aiheen olennaisin oppi kokonaisuudessaan. Huojennettu osinko on 8 prosenttia edellisenä kalenterivuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella lasketusta osakkeen matemaattisesta arvosta. Matemaattinen arvo saadaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat, ja jaetaan erotus osakkeiden lukumäärällä. Usein yhtiön matemaattinen arvo on siis yhteensä sama kuin oma pääoma, joten moni tekee osingonjakopäätöksen katsomalla päättyneen tilikauden oman pääoman loppulukemaa, ja kertomalla sen kahdeksalla prosentilla. Näin tulisi siis saada osinko verotettuna niin, että siitä 75 prosenttia on verovapaata, ja 25 prosenttia pääomatulona verotettavaa, eli kokonaisveroaste jää kohtuulliseksi. Huomionarvoisin, mutta helposti huomioitta jäävä kohta tässä on sanat "edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella". Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli tilikausi päättyy esimerkiksi 30.6.2021, heinä-joulukuun aikana nostetut osingot verotetaan 30.6.2020 taseen mukaan, vaikka välissä on päättynyt jo yksi tilikausi. Omaa pääomaa vuosittain kasvattavassa yrityksessä tämä voi olla hyvinkin merkittävä ero. Alla esimerkki yhtiöstä, jonka tase kasvaa 100 000 euroa vuodessa. Olivat luvut mitkä hyvänsä, ero on usein merkittävä:
| 30.6.2020 | 30.6.2021 |
Matemaattinen arvo | 100 000 | 200 000 |
Huojennettu osinko | 8 000 | 16 000 |
16t osingon nostopäivä --> | 1.7. – 31.12.2021 | 1.1.2022 |
Verovapaa osuus | 8 000 | 12 000 |
Pääomatulona verotettava | 2 000 | 4 000 |
Ansiotulona verotettava | 6 000 | - |
Tässä esimerkissä tammikuun ensimmäinen päivä nostettavissa olevasta 16 tuhannen euron osingosta maksetaan veroja 1 200 euroa, eli käteen jää 14 800 euroa. Saman kalenterivuoden aikana nostettaessa samasta summasta maksetaan pääomatulosta veroa 600 euroa, ja ansiotuloihin tulee korotusta 6000 euroa, joka henkilökohtaisesta ansiotuloverosta riippuen voi tarkoittaa 50 % veroastetta, joten samasta, 16 tuhannen euron osingosta maksetaankin useita tuhansia euroja veroja. Konsernirakenteissa laskenta menee eri tavalla, sillä osakeyhtiöiden välillä tapahtuva osingonjako on "verovapaata". Lainausmerkeissä siksi, koska ei se todellakaan ole verovapaata, vaan joutunut "ainoastaan" kertaalleen yhteisötuloveron kouriin. Lyhennettynä: sinä osakkeenomistaja, joka saat osinkoja listaamattomasta yhtiöstä, jonka tilikausi päättyy muulloin kuin joulukuun lopussa: ÄLÄ nosta osinkoja saman kalenterivuoden aikana kuin tilikausi loppuu, vaan aikaisintaan tammikuun ensimmäinen päivä seuraavaa vuotta.
Marko Luukkonen
Manager, Acco Exclusive
marko.luukkonen@dgacco.fi
p. 044 491 4268
Acco Exclusive on talousalan huippuosaajista koostuva yritys, joka tarjoaa muun muassa yhtiöiden ja omistajien tilinpäätös- ja verosuunnittelua, controlling-palveluita sekä konsultointia yritysrakenteiden suunnittelussa ja yrityskaupoissa.
Opmerkingen